|
 |
 |
 |
Tietoa ilmansaasteista › Ilmansaasteet › PAH-yhdisteet |
 |
PAH-yhdisteet |
|
|
| Polttoaineiden epätäydellisessä palamisessa syntyy ja pääsee ilmaan polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä eli PAH-yhdisteitä. Ilmansaasteiden joukossa PAH-yhdisteet ovat vaarallisimmasta päästä, sillä useat niistä ovat syöpää aiheuttavia eli karsinogeenisia aineita. PAH-yhdisteitä pääsee ilmaan kaikessa orgaanisen aineen palamisessa, mutta kaupunki-ilmassa merkityksellisimmät lähteet ovat tieliikenteen pakokaasut ja puun pienpolton savukaasut. Teollisuudenaloista mm. valimoista ja koksaamoista pääsee ilmaan PAH-yhdisteitä. |
|
 |
 |
|
Paitsi hengitysilman kautta PAH-yhdisteitä voi kulkeutua ihmisten elimistöön myös ruuan mukana esimerkiksi grillatutuista ja savustetuista ruuista tai ihon kautta esim. puunkyllästysaineena ja kosteuseristeenä käytetystä kreosootista. Tupakansavussa PAH-yhdisteitä on erittäin paljon. |
| Karsinogeeniset PAH-yhdisteet ovat ilmassa kiinnittyneinä hiukkasiin (PM2.5 ja PM10). Hiukkasten PAH-pitoisuutta ei kuitenkaan pystytä mittaamaan jatkuvatoimisilla analysaattoreilla, joten reaaliaikaisia tuloksia näistä aineista ei saada näytettäväksi ilmanlaatuportaalissa. Näytteenkeräykseen ja laboratorioanalyysiin perustuvia mittauksia on vielä varsin vähän, mutta niiden määrä tullee lisääntymään lähivuosina. |
|
 |
|
| |
| Tunnetuin ja tutkituin PAH-yhdiste on bentso(a)pyreeni (BaP) ja sitä käytetään syöpää aiheuttavien PAH-yhdisteiden edustajana. Vuoteen 2013 mennessä BaP-pitoisuuden vuosikeskiarvo ilmassa ei saa ylittää tavoitearvoa 1 nanogrammaa kuutiometrissä (ng/m3). Tavoitearvoa hipovia pitoisuustasoja on Suomessa mitattu puunpolttoa runsaasti käyttävillä pientaloalueilla sekä rauta- ja terästeollisuuslaitostosten tuntumassa. |
 |
| |
|