Otsonin ja typen pitoisuudet kulkeutumisen aikana.
Kuva 3. Maanpintaotsonin ja typpiyhdisteiden pitoisuuden muuttuminen ilmamassan kulkeutuessa lähdealueelta altistusalueelle. Lähdealueilla typen oksidien (NOx) päästöt ja pitoisuudet (tumman vihreä käyrä) ovat suuria, jolloin otsonia kuluu reaktioissa ja sen pitoisuus (sininen käyrä) voi tilapäisesti jopa alentua. Kaempana päästölähteistä suurin osa typen oksideista on hapettunut nitraateiksi (vaalean vihreä käyrä) eikä otsonia pääse muodostumaan vaikka ilmassa olisi runsaastikin hiilivetyjä. Kulkeutumisen aikana sekä otsonia että typpiyhdisteitä poistuu ilmasta kuivalaskeumana.