tr tr tr
kuvakollaasi
www.ilmanlaatu.fi Yhteystiedot ohje Linkit Palaute Sivukartta
palkki ilmanlaatu nyt tarkistetut mittaustulokset ilmanlaadun mittaaminen tietoa ilmansaasteista palkki
varjo
tr
trtrtr
neliöIlmansaasteet
tr
neliöSaasteet ja terveys
tr
neliöIlmanlaatuindeksi
tr
neliöSäädökset ja ohjeet
tr
neliöSyventävää tietoa
 kolmioSeurannan historiaa
trans
 kolmioOtsoni ilmansaasteena
trans
 kolmioMetsäpalot ja ilmanlaatu
trans
 kolmioIlmanlaatu vuosina 2006 ja 2007
trans
 kolmioIlmanlaadun kehittyminen 1994-2007
trans
tr
neliöJulkaisuja
tr
   
   
   
  Tutustu uuteen ilmanlaatusivustoon  
   
 
tr tr
tr Tietoa ilmansaasteista › Syventävää tietoa › Ilmanlaadun kehittyminen
tr
Ilmanlaadun kehittyminen 1994-2007
Pia Anttila, Ilmatieteen laitos
18.08.2009
 

1990-luvun puolivälin jälkeen ilmansaasteiden pitoisuuksia Suomessa on leimannut joko aleneminen tai pysyminen entisellä tasollaan. Erityisesti perinteisiä saasteita, rikkidioksidia (SO2), hiilimonoksidia (CO) ja haisevia rikkiyhdisteitä (TRS) on ilmassa nykyään selvästi vähemmän kuin oli 1990-luvun puolivälissä. Myös kaupunki-ilman typenoksidien pitoisuudet ovat voimakkaasti laskeneet, joskin typpidioksidi (NO2) -pitoisuudet loivemmin kuin typenoksidien kokonaismäärä. Katupölyn vähentämisessä ei kuitenkaan ole onnistuttu vastaavalla tavalla. Katupöly ilmenee erityisesti kohonneina hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksina. Näiden korkeiden pitoisuuksien esiintymisessä ei ole havaittavissa merkittävää muutosta.

Tausta-alueilla ilmenevän kaukokulkeutuvan otsonin määrässä ei ole tapahtunut muutoksia. Metsä- ja maaseutualueiden kohonneet otsonipitoisuudet ovat globaali ilmanlaatuongelma, jonka ratkaisu vaatii globaaleja päästövähennyksiä.

Tarkastele oman paikkakuntasi saastepitoisuuksien kehittymistä:

Rikkidioksidi SO2

Typpidioksidi NO2

Typen oksidit NOx

Hengitettävät hiukkaset PM10(keskiarvopitoisuudet)

Hengitettävät hiukkaset PM10 (korkeat pitoisuudet)

Hiilimonoksidi CO

Otsoni O3

Haisevat rikkiyhdisteet TRS

 

Tutkimuksessa etsittiin tilastollisesti merkitsevät trendit 120 pitkäkestoisesta (10-14 vuotta) ilmanlaadun mittaussarjasta 41 mittausasemalta. Tilastollinen analyysimenetemä oli yleinen lineaarinen regressio (GLR), jossa aikasarjojen autokorrelaatio eliminoitiin klassisella hajotelmalla ja autoregressiivisillä liukuvan keskiarvon (ARMA) virhetermeillä. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin 95% luotettavuustaso.

Menetelmää sovellettiin tuntipitoisuuksista laskettuihin kuukausikeskiarvoihin (PM10:lle myös 95 persentiilit eli korkeat pitoisuudet). kansi

Saastepitoisuuksien muutokset prosentteina vuodessa kullakin asemalla
prosentit

 

 
tr
alapalkki
tr