Erittäin korkeita typpidioksidin lyhytaikaispitoisuuksia mitattiin Helsingissä 18. joulukuuta 2009 ja Oulussa 11. ja 12. tammikuuta 2010. Tällöin typpidioksidin tuntiarvo ylitti 200 mikrogrammaa kuutiossa useiden tuntien ajan näiden kaupunkien keskustoissa. EU:n säännösten mukaan typpidioksidin tuntiarvo saa ylittää 200 µg/m3 kahdeksantoista kertaa koko vuoden aikana. Kunnat ovat tiedottaneet korkeista pitoisuuksista muun muassa nettisivuillaan. Ilmanlaatuportaali tiedottaa reaaliajassa koko Suomen ilmanlaadun tilanteesta ja raja-arvotasojen ylityksistä.

Ilmanlaadun huononeminen on ollut seurausta vahvan inversiotilanteen muodostumisesta sekä heikoista tuulista. Inversiotilanteessa epäpuhtaudet kerääntyvät lähelle maanpintaa ja heikentävät näin ajoittain ilmanlaatua. Saasteet ovat aiheutuneet pääasiassa liikenteestä, mutta huippupakkasilla myös lämmityksestä aiheutuvat päästöt ovat olleet suuria.

Inversiotilanteet muodostuvat useimmiten talvisin selkeän yön aikana. Inversiokerroksessa lämpötila nousee korkeuden mukana. Inversiokerroksessa tuuli on hyvin heikkoa ja ilmakerrosten sekoittumista edistäviä pyörteitä hyvin vähän, jolloin ilman epäpuhtaudet jäävät paikoilleen ja kerääntyvät lähelle maanpintaa huonontaen hengitettävää ilmaa.

Skandinaviassa on vahva korkeapaine. Sääennusteiden mukaan lähipäivinä on enimmäkseen pilvistä. Tuulen heiketessä ilmanlaatu voi kuitenkin jälleen heikentyä niillä selkeämmillä alueilla, jonne inversio pääsee muodostumaan heikkotuulisen yön aikana.

Meneillään oleva saaste-episodi ei kuitenkaan vielä vedä vertoja vuoden 1995 joulukuun saaste-episodille. Tuolloin typpidioksidin pitoisuudet kohosivat erittäin korkeiksi pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Vaasassa ja Lappeenrannassa.